Ihminen kykenee muistamaan noin 7 asiaa kerrallaan. Tämä ilmenee psykologi George Millerin vuonna 1956 Harvardin yliopistossa tekemän tutkimuksen mukaan. Jos sinulle siis sukujuhlissa tai palaverissa esitellään kerralla 15 ihmistä, niin aika harvan nimi jää ensiesittäytymisellä mieleen. Mutta miten ihmeessä sitten voimme muistaa kaiken tarvittavan? Kännykkäänkään kun ei aina voi – eikä kannatakaan turvautua. Olen koonnut tähän muutamia muistamista helpottavia tekniikoita/sekä simppeleitä toimenpiteitä joiden avulla voit parantaa muistisuoritustasi.
Otamme vastaan ympärillämme olevan informaation aistiemme välityksellä
Elämme nykyään melkoisessa aistitulvassa. Näemme, kuulemme, tunnemme – jopa haistamme ja maistamme paljon enemmän kuin mitä kykenemme havaitsemaan.
Muistamista edesauttaa, jos tiedostat mikä aistijärjestelmä juuri sinulla on vahva tukemaan muistiin painamista ja opittujen asioiden mieleen palauttamista. Monet asiat muistaa näkemällä; muistettavia asioita voi palauttaa mieleensä erilaisina näkömielikuvia. Joskus asioiden kuuleminen helpottaa mieleen painamista: muistaa, mitä joku sanoi tai miltä jokin asia kuulosti. Tekemällä voi myös helpottaa oppimista ja muistamista – voit kokeilla tapoja, joilla yhdistät muistettavan asian henkilökohtaisiin kokemuksiisi. Tuttuus ja aiemmin koettu helpottaa asioiden mieleen painamista.
Meillä kaikilla on varmasti kokemusta siitä, miten joku aistikokemus tuo mieleen menneen tapahtuman. Otetaanpa esimerkiksi vaikka vanha laatikon pohjalta löytynyt valokuva, joka tuo elävästi mieleen unohtuneen lapsuuden leikkikaverin ja samalla koko tapahtuma elävöityy aistikokemuksineen. Jos kuvan aihe on kesäpäivä rannalla, saatat kuvaa katsoessasi tuntea auringon lämmön ihollasi, kuulla lasten ilon kiljahdukset sekä veden loiskeen.. Ehkä jopa haistat aurinkorasvan, jota ihollesi on levitetty. Samaan tapaan vastaleivotun piparin tuoksu voi tuoda mieleen lapsuuden joulun ja tietty musiikkikappale haikean ensirakkauden ja niin edelleen.
Harjoita tarkkaavaisuuttasi
Tiedonkäsittelykykymme on rajallinen. Siksi meidän on jatkuvasti seulottava esiin ympäristöstämme oleellista tietoa ja kyettävä ohittamaan epäoleellinen: tähän tarvitsemme tarkkaavaisuutta. Valikoiva tarkkaavaisuus on edellytys muistamiselle, oppimiselle ja ongelmanratkaisulle. Tämä ei ole synnynnäinen taito, vaan sitä pitää opetella ja harjoittaa. Sisäiset mallimme ohjaavat havaintojen tekemistä. Ennakoimme kokemustemme pohjalta, mihin huomio kannattaa suunnata.
Helli aivojasi
On tärkeää huolehtia siitä, että aivomme saavat riittävästi lepoa voidakseen hyvin.
Älä tingi unesta.
Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys. Unta nimittäin tarvitaan uusien tietojen ja taitojen tallentamiseen pitkäaikaiseen muistiin. Nukkuessasi aivot vapautuvat välittömistä virikkeistä ja näin mielelläsi on tilaa käsitellä edellisen päivän tietoa. Unen tarve on yksilöllinen, mutta on tutkittu että ihmiset jotka nukkuvat seitsemän tuntia yössä, muistavat asioita paremmin kuin ne, jotka nukkuvat vähemmän kuin viisi, tai enemmän kuin yhdeksän tuntia yössä.
Meditointi parantaa keskittymiskykyä
Levoton mieli häiritsee keskittymistä. Voit opettaa aivojasi rauhoittumaan esim. meditoimalla, joka on hyvä keino päästä häiritsevistä ja stressaavista ajatuksista eroon. Tutkimusten mukaan meditaatio voi muuttaa aivojen rakennetta vaikuttamalla juuri niihin osiin, jotka vastaavat tarkkaavaisuudesta. Pelkkä kymmenen minuutin päivittäinen meditaatio voi auttaa muistiasi toimimaan paremmin, kannattaa siis kokeilla. Myös luonnossa oleilun on todettu parantavan muistia: metsäympäristö aktivoi muistitoimintoja ja lisää psyykkisiä voimavaroja.
Ole läsnä
Jätä multitaskaaminen ja ole läsnä siinä mitä teet. Monen asian yhtäaikainen suorittaminen johtaa helposti jonkin asian unohtamiseen. Kun olet ostoksilla, jätä puhelin rauhaan. Kun valmistat illallista, älä seuraa samalla tv:tä. Säilytä tavarat niille varatuilla paikoilla: puhelimen laturi aina samassa paikassa, auton avaimet omalla paikallaan jne. Näin et suotta rasita muistiasi sillä että yrität muistaa mihin mikäkin tavaran tänään jätit.
Käytä muistutuksia.
Asioiden ylös kirjoittaminen auttaa vahvistamaan muistijälkiä. Kirjoita muistilappuja ja hyödynnä kännykän kalenteria. Kokeile myös piirtämistä, sillä se on muistin kannalta kirjoittamista tehokkaampaa. Piirrettynä muistamme jopa tuplasti enemmän sanoja kuin kirjoitettuna, sillä 90% kaikesta aivojemme käsittelemästä tiedosta on visuaalista. Muistutuksia käyttämällä varmistat sen, että voit täysillä keskittyä tekeillä olevaan asiaan koska ei tarvitse huolehtia muusta.
Rutiineista on hyötyä muistille: kun et kuormita aivojasi arkipuuhastelussa, vapautat aivoillesi kapasiteettia merkityksellisempien ja tärkeämpien asioiden mieleen painamiselle.
Myös aivoja voi treenata
Aivot tarvitsevat myös sopivasti haasteita voidakseen hyvin. Kaikki mielekäs ja iloa tuottava tuttu tekeminen on aivoille hyödyksi. Kannattaa myös rikkoa rutiineja ja antaa aivoille uusia haasteita. Aivotreeni nimittäin luo uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä eli hermoverkkoja. Hyvin verkottuneet aivot ovat vastustuskykyisemmät myös muistisairauksien aiheuttamille muutoksille.
Hyvää aivotreeniä on esim. ristisanojen ratkominen ja palapelien kokoaminen. Voit myös haastaa aivojasi tekemällä asioita eri tavalla. Kokeile vaikka harjata hiukset tai hampaat eri kädellä kuin yleensä. Opettele jokin uusi asia, vaikka yksi uusi lause viikossa jotain vierasta kieltä!
Muistikikkoja ja tekniikoita:
Ääneen toistettu asia jää paremmin muistiin
Kertaus on opintojen äiti – tämä on varsin totta. Kun tapaat uuden henkilön, toista hänen nimensä ääneen. Näin toimimalla viestität aivoillesi, että henkilö on sinulle merkityksellinen, joka taas vahvistaa kykyäsi muistaa nimi. Kun laitat esineen johonkin paikkaan, voit samalla sanoa: ”Laitan tämän maljakon nyt tänne kaapin perälle”, ”Siirrän tämän kirjan nyt ylimpään hyllyyn”. Ääneen sanottu asia jää paremmin muistiin, koska silloin keskityt siihen useamman aistin voimin.
Yhdistele asioita ja luo erikoisia mielleyhtymiä
Muistamista auttaa, kun linkität muistettavan asian johonkin aiemmin tuttuun kuten ulkonäkö, tietty puhetapa/ääni tai tuttu hajuvesi. Kun tapaat uuden tuttavuuden joka muistuttaa jotakuta tuntemaasi henkilöä ulkonäöltään tai puhetavaltaan, voit käyttää näitä muistikeinoina. Julkisuuden henkilö on myös hyvä benchmark. Yhdistämällä muistettavat asiat erikoisiin ja hieman outoihinkin yhteyksiin muistaminen helpottuu. Mitä hullumpi mielleyhtymä, sitä todennäköisemmin muistat asian myöhemmin.
Esimerkki nimen muistamisesta: jos henkilön nimi on Jaana Törmänen, voi nimen muistamisessa auttaa mielikuva Jaanasta joka törmäilee Jaana-nimiseen serkkuusi. Tai Mikko Kukkonen: voit sijoittaa mielessäsi ko. herran vasemmalle hartialle Mikko Leppilammen oikealle ja kukon. 🙂
Tee jotain tavallisuudesta poikkeavaa
Kuulutko niihin jotka puolessa välissä matkaa alkavat tuskailemaan unohtuiko silitysrauta tai liesi päälle? Tai suljitko oven kunnolla lähtiessäsi kiireellä? Saat arkirutiinista helpommin muistettavan, kun teet jotain epätavallista toimintoa suorittaessasi. Esim. ovea lukitessasi voit viimeistellä toiminnon kuvitteellisella numerokoodilla jne.
Sijoita muistettavat asiat samaan tilaan
Jos sinun pitää muista useampi asia samanaikaisesti, voit helpottaa muistamista sijoittamalla asiat. tyhjään tilaan, kuten huoneeseen.
Esim. nimien muistaminen helpottuu, jos vaikka kuvittelet bussiin henkilöt joiden nimet pitää muistaa ja sijoitat heidän viereensä istumaan omasta elämästäsi tutun nimikaiman.
Muistireitti
Jos sinun on muistettava asioita vaikka tietyssä järjestyksessä (esim. planeetat tai jonkun maan presidentit), voit hyödyntää tekniikkaa nimeltä muistireitti. Muistamme hyvin itsellemme tutut paikat ja asiat painuvat mieleen, kun ne yhdistetään itsellemme merkityksellisiin mielikuviin. Tärkeää on, että reitti on sinulle hyvin tuttu; esim. mieluisa metsäreitti, lapsuuden koti tai vaikka mökkipaikkasi. Seuraavaksi suunnittelet reitin jonka varrelle sijoitat muistikuvat haluamassasi järjestyksessä. Kun haluat palauttaa mieleen muistettavat asiat, katselet mielessäsi reittiä, ja tiedot nousevat esiin.
Esimerkkinä ostoslistan muistaminen. Sijoita ostettavat tarvikkeet hassuja mielikuvia hyödyntäen reitin varrelle. Mitä hassumpia mielikuvia, sen paremmin nämä jäävät mieleen. Ostoslistallasi on perunoita, kissanruokaa, sukkahousut ja vanupuikkoja. Voisit sijoittaa eteiseen lattialle perunoita. Löydät lattialta myös sukkahousut, johon keräät perunat päästäksesi eteenpäin. Seuraavassa huoneessa istuu kissasi valtavassa tyhjässä ruokakulhossa ja puhdistaa vanupuikoilla korviaan. Sait varmaan ajatuksesta kiinni?
BONUS: Näin muistat salasanan tai pin-koodin
Lyhyiden numerosarjojen muistamisessa voi käyttää hahmo-tekniikkaa.
Keksi numeroille nollasta yhdeksään omat, itsellesi sopivat hahmot.
Kuvaesimerkissä 0 = hiuslenkki 1= kynä 2=vaskitsa 3= hopearengas 4=viiri 5= silkkinauha 6=teippirulla 7=linkkuveitsi 8=pullapoika 9= piippu
Jos pin-koodisi on 2078, luo tarina, jossa käytät lukujen hahmoja. Esimerkiksi kuvan hahmojen mukaisesti tarina voisi mennä näin: ”Vaskitsa livahtaa hiuslenkin läpi, mutta säikähtää linkkuveistä ja menee pullapojan luo turvaan.
Tai jos salasanasi on 4969, voisi tarina kuulua ”Viiri (4) huiskii pois piipunhajua (9) ja lopuksi teippaa (6) piipun (9) umpeen.
Näin sekalaiset numerot saivat heti ihan eri merkityksen. Käytit aikaa tarinan miettimiseen ja todennäköisesti myös näit sen, joka taas helpottaa mieleen palauttamista. Tämä tekniikka todella toimii, kannattaa kokeilla!
Voisiko joku muukin hyötyä kirjoitukseni sisällöstä? Kiitos jos jaat tämän eteenpäin.
