Kärsitkö mustasukkaisuudesta?

Lähes jokainen meistä on joskus kokenut mustasukkaisuuden tunteen. Jo varhaislapsuudessa lapsi saattaa kokea mustasukkaisuutta uuden perheenjäsenen syntymän myötä, kun söpö vauva onkin yhtäkkiä kaiken huomion keskipisteenä. Myös lapsuuden ja nuoruuden kaverisuhteisiin liittyy mustasukkaisuutta, kun tärkeää ystävää ei haluttaisi jakaa muiden kanssa.

Meidän kulttuurissamme mustasukkaisuutta – etenkin parisuhteessa – pidetään häpeällisenä tunteena, joka yritetään tehokkaasti salata. Ns. normaali mustasukkaisuus on kuitenkin luonnollinen tunne, jonka kokemisesta ei tarvitse huolestua. Mustasukkaisuus viestii meille, että rinnallamme on arvokas ja erityinen ihminen, jonka muutkin pistävät merkille. Hyvinvoivia ihmissuhteita ajatellen tunne voi olla jopa hyödyllinen ja suhdetta vahvistava, kun sen hyväksyy, käsittelee ja siitä oppii.

Yleisimmin mustasukkaisuuden tunteita ilmenee suhteen alussa, jos kumppani kokee epävarmuutta; mitä jos unelmien ilmentymä ja rakkauteni kohde haluaakin vaihtaa minut johonkuhun toiseen, parempaan? Yleensä mustasukkaisuus katoaa parisuhteen edetessä, syvemmän tutustumisen myötä. Entä jos näin ei tapahdukaan? Ja mustasukkaisuudesta muodostuu ongelma suhteeseen?

Mitä mustasukkaisuus on ja mitä se viestii?

Evoluutioteorian mukaan mustasukkaisuus on suojatunne, jonka tehtävänä on varjella perhesiteiden pysyvyyttä. He, joilla on kotieläimiä, ovat saattaneet pistää merkille, että myös eläimet kokevat mustasukkaisuutta.

Mustasukkaisuuden taustalta voi löytyä moninaisia syitä, joista useat ovat alitajuisia. Se ei liity välttämättä lainkaan kumppaniin tai kumppaneihin, vaikka tunne häneen kohdistuisikin. Usein mustasukkaisesti käyttäytyvä kokee vahvaa perusturvattomuutta: hylätyksi tulemisen pelkoa ja vajavuutta. Hän ei usko olevansa toiselle riittävä ja merkityksellinen, vaan kokee olevansa arvoton ja siksi helposti korvattavissa. Taustalla saattaa olla uskomus, että ei ole rakkauden arvoinen, tai ei ole ansainnut elämässään onnea.

Perusturvattomuus syntyy, kun vuorovaikutus hoitajan – yleensä äidin – ja lapsen välillä ei toteudu: kun vauva jää vaille vastavuoroisuutta pyrkiessään läheisyyteen ja kontaktiin. Tällöin vauva alkaa rakentamaan virheellistä käsitystä itsestään ja maailmasta, joka perustuu epävarmuuteen ja turvattomuuteen. Siksi hän myöhemmin aikuisiässä vaatii jatkuvaa vakuuttelua kumppanin rakkaudesta. Kuitenkaan mitkään sanat ja teot eivät tunnu riittävään siihen, että hän uskoisi ja luottaisi. Tällaisen aiheettoman mustasukkaisuuden taustalla voi olla muunkinlaista lapsuusaikana kehittynyttä sisäistä turvattomuutta, esimerkiksi kaltoin kohtelua, hylkäämistä, vaille jäämistä –  jopa väkivaltaa. Joskus myös traumaattinen sisaruskateus saatetaan tiedostamatta siirtää suhteeseen.

Perusturvattomuus johtaa usein hylkäämisen tunnelukkoon. Tämä tunnelukko aiheuttaa sen, että yksilön on hyvin vaikea luottaa kehenkään, koska hän kokee ja näkee jokaisen ihmisen potentiaalisena hylkääjänä. Hylkäämisen tunnelukolla on jopa traaginen vaikutus, sillä tunnelukon vaikuttaessa henkilö lisää pelkojensa toteutumista teoillaan.

Perusarvottomuudesta kärsivä ajautuu helposti yhä uudestaan esimerkiksi suhteeseen henkilön kanssa, joka mitä todennäköisimmin rikkoo suhteen sovittuja rajoja, esimerkiksi pettää. Me ihmiset toistamme usein tiedostamattamme tietynlaista kaavaa; sitä ainoaa, jonka tiedämme.

Mustasukkaisuus ajatuksina, tunteina ja toimintana

Mustasukkaisuuteen liittyvät ajatukset, tunteet ja toiminta, jotka kaikki ovat sidoksissa toisiinsa. Ratkaisevaa onkin, miten toimit tällaisessa tilanteessa suhteessa toiseen. Toiminta on haitallista, jos siitä aiheutuu kärsimystä suhteen osapuolille, se häiritsee heidän elämäänsä tai vahingoittaa ihmissuhdetta.

Tunteena mustasukkaisuus on epämiellyttävä, ja siihen liittyy epäilyä, levottomuutta, hätää, ahdistusta, menetyksen pelkoa ja jopa vihaa. Tunne tuntuu kehossa erilaisina ikävinä tuntemuksina, esimerkiksi hengenahdistuksena, hikoiluna, “jäätymisenä”, kohonneena pulssina ja joillakin myös tyhjyyden tunteena.

Mustasukkaisen ajatukset voivat olla tosia, mutta usein ne ovat epävarmuuden ja pelon tuottamia tulkintoja vailla todellisuutta. Epävarmuus ajaa ylianalysoimaan, takertumaan ja etsimään herkeämättä suhdetta uhkaavia merkkejä. Pelko suhteen päättymisestä – tähän liittyvä varmistelu, paniikki, olettamukset ja ahdistus – alkavat helposti hallita jokapäiväistä elämää.

Mustasukkainen toiminta on usein takertuvaa, kontrolloivaa, syyllistävää – jopa hyökkäävää. Pahimmillaan mustasukkainen puoliso vakoilee, tenttaa jatkuvasti kumppaniaan, tämän ystäviä ja työkavereita. Usein myös viestit ja puhelin tutkitaan, tavarat pengotaan ja vaatteet nuuskitaan. Tavallista on myös erilainen kiristäminen ja uhkailu. Mustasukkaisuus voi ilmetä myös vetäytymisenä ja ääripäässä yltäkylläisinä, liiallisuuksiin menevinä rakkaudenosoituksina.