Oletko huomannut vältteleväsi puhelimitse tapahtuvaa asioiden hoitoa? Oletko vältellyt puhelun vastaanottamista tai ahdistunut ajatuksesta, että sinun pitäisi hoitaa jokin asia puhelimitse, soittamalla? Jos puhelimeen vastaaminen tai sillä soittaminen aiheuttaa ahdistusta, et ole yksin. Yllättävän moni kokee vastahakoisuutta ja ahdistusta puhelimitse tapahtuvaa kommunikaatiota kohtaan.
On arvioitu, että jopa 20 prosenttia väestöstä kärsii jonkinasteisesta puhelinkammosta. Jos puhelimessa puhumista kohtaan kokemasi ahdistus on niin voimallista, että se rajoittaa arkeasi, on mahdollista, että kärsit puhelinfobiasta.
Puhelinfobia, puhelinkammo, puhelinahdistus eli puhelimitse tapahtuvan kommunikaation pelko on yksi sosiaalisten fobioiden muodoista.
Puhelinfobia rinnastetaan esiintymispelkoon, joka on henkinen tila, jossa ihminen pelkää esiintyä julkisesti tai tilanteessa, jossa hän on huomion keskipisteenä. Puhelinfobiasta kärsivät tuntevat pelkoa tai ahdistusta joutuessaan soittamaan, vastaamaan tai kommunikoimaan puhelimitse muuten. Joskus jopa pelkkä ajatuskin aiheesta riittää laukaiseman ahdistuksen.
Pelkotila voidaan kokea monella eri tavalla; se voi vaihdella lievästä jännityksestä vaikeaan ahdistukseen tai paniikkiin asti. Pelkotilan voi laukaista esimerkiksi pelko virheiden tekemisestä, pelko muiden ihmisten tuomitsevuudesta (pelko hylätyksi tulemisesta) tai yleinen epämukavuus huomion keskipisteenä olemisesta.
Puhelinfobia hankaloittaa elämää merkittäväsi vaikeuttaen, tai jopa estäen kommunikoinnin perheen ja ystävien kanssa. Pahimmillaan se häiritsee myös työstä suoriutumista tehden sen lähes mahdottomaksi.
Mistä puhelinpelko aiheutuu?
Joskus oma epävakaa ääni tai sanavalinnat voivat saada puhujan tuntemaan epävarmuutta, joka saattaa kasvaa kauhuksi. Puhelimessa puhuminen voi olla pelottavaa myös siksi, kun ei voi nähdä vastapuolen sosiaalisia vihjeitä, kuten ilmeitä ja kehon kieltä.
Monesti nepsyille (mm. ADHD, aspreger, erityisherkkyys) puhelimessa kommunikointi on se epämieluisin vaihtoehto.
Yleisimmät puhelinpelon syyt ovat
– sosiaalisten tilanteiden pelko / esiintymispelko
– masennus/ahdistuneisuushäiriö
– introvertti persoonallisuus
– traumaperäinen stressihäiriö, PTSD
Esiintymispelko
Yleisin puhelinfobian syy on esiintymispelko, eli sosiaalisten tilanteiden pelko. Henkilö pelkää tilanteita, joissa hänen pitää esiintyä ihmisten edessä, oli kyseessä sitten puheen pitäminen, asiakkaiden tapaaminen, sosiaalinen tapahtuma tai myyntipuhelu. Ihmiset, jotka eivät halua vastaanottaa puheluita esiintymispelon vuoksi, saattavat ahdistua ajatuksesta huomion keskipisteenä olemisesta. Monet pelkäävät joutuvansa jollakin tavoin tuomituksi tai negatiivisesti arvioiduiksi, mikä johtaa kylmäävään hylätyksi tulemisen tunteeseen.
Masennus ja ahdistuneisuushäiriö
Myös masennus ja ahdistunut olotila voivat olla syynä puhelimen välttelyyn. On ymmärrettävää, että jos henkiseen tilaa liittyy mm. raskas surumielisyys, vahva väsymys, aloitekyvyttömyys, syyllisyyden tunne ja pelko jostain uhasta, on seurauksena sosiaalinen vetäytyminen. Ihmisten masennusoireet ovat lisääntyneet huomattavasti pandemian jälkeen, ja syvemmän masennusjakson seurauksena on usein kaikenlaisen vuorovaikutuksen välttäminen, puhelin mukaan lukien.
Introvertti persoonallisuus
Arvioiden mukaan noin 25-40% väestöstä on enemmän tai vähemmän introvertteja. Introversio on persoonallisuuden piirre, jossa yksilön huomio kohdistuu omaan sisäiseen maailmaan – tunteisiin ja mielialoihin. Introversiosta puhutaan sisäänpäinsuuntautuneisuutena, jolloin ulkoiset ärsykkeet voivat ärsyttää, rasittaa, ja pitkäkestoisina jopa lamaannuttaa introvertin. Siksi monet introvertit käyttävät mieluummin viestintätapaa, joka se on vähemmän henkisesti kuluttavaa kuin puhelimessa puhuminen.
Traumaperäinen stressihäiriö, PTSD
Traumaperäinen stressihäiriö (traumaperäinen stressireaktio, posttraumatic stress disorder, PTSD). On oireyhtymä, josta kärsii reilu 5 % aikuisväestöstä . PSTD kehittyy pitkittyneenä vasteena kokemukseen, johon liittyy kuoleman uhka, loukkaantuminen, vakava oman tai muiden fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen.
Oireyhtymässä erotellaan kolme oireiden pääryhmää: ahdistavat traumaattisen tapahtuman toistumisen kokemukset, elämänlaatua heikentävä välttämiskäyttäytyminen ja tunnereaktioiden turtuminen sekä unihäiriöinä ja ahdistusoireina ilmenevä vireyden voimistuminen (Duodecim)
Esimerkiksi yksilö, joka on kokenut traumatisoivan puhelun, saattaa kehittää PTSD:n ja puhelinfobian. Näin puhelut voivat laukaista heidän PTSD:nsä, mikä johtaa siihen, että he lopulta välttelevät puhelinkontakteja kaikin tavoin.
Vinkkejä puhelinpelon voittamiseen
1. Altistuminen ja harjoittelu:
Joskus puhelintaidot saattavat olla välttelyn tuloksena ruosteessa, ja silloin pelkästään tavoitteellinen treenaaminen voi riittää tarvittavan varmuuden löytämiseksi. Myös altistaminen puhelinkeskusteluille voi auttaa löytämään itseluottamuksesi.
Alkuun voit harjoitella puhumista soittamatta kenellekään. Sitten voit aloittaa soittamalla ihmisille, jotka ovat sinulle tutumpia ja näin ”vaarattomampia”. Oleellista on, että aloitat mahdollisimman matalalla kysymyksellä ja nostat sitä hiljalleen sen mukaan, mihin koet pystyväsi. Voit tästä jatkaa hiljalleen eteenpäin.
2. Rentoutuminen ja hengitysharjoitukset:
Kevyt rentoutusharjoitus voi auttaa sinua rauhoittumaan ennen puhelua. Rantoutumisen jälkeen pystyt myös paremmin keskittymään keskusteluun. Toinen toimiva vaihtoehto on tehdä syvähengitysharjoitus kuten laatikkohengitys, joka vähentävään stressitasoa ja myös ja parantaa keskittymistä.
3. Harhauta aivojasi luulemaan, että olet innoissasi *
Jos kärsit esiintymisjännityksestä, tärkeän puhelun tekeminen tai vastaanottaminen voi tuntua adrenaliiniryöppynä. Kun sydämesi alkaa tykyttää tai tunnet jännitystä ennen puhelua, niin sen sijaan että sanoisit itsellesi ”nyt rauhoitu”, voit huijata aivojasi toteamalla ”olenpa näköjään innoissani”.
*) Tutkimuksessa, joka toteutettiin American Physiological Association:n toimesta, yksilöt jotka muuttivat ahdistuksen tunteen innostuneisuudeksi, tunsivat olonsa innostuneemmiksi ja suoriutuivat paremmin verrattuna ryhmään, jotka yritti rauhoittaa mieltään hokemalla ”ota rauhallisesti, rauhoitu”. Saadakseen aivojaan huijatuksi heidän tarvitsi käyttää niinkin yksinkertaista kikkaa, kuten sanoa ääneen ”olen innostunut” tai kirjoittaa itselleen viestejä kuten: ”innostu”.
4. Varaa aikaa puheluille
Jos haasteena on odottamattomiin puheluihin vastaaminen, varaa itsellesi tähän sopiva aika, valmistaudu ensin ja soita takaisin päin, kun hetki on sinulle paras. Ajoita puhelut päivässäsi hetkeen, jolloin aktiivisuustasosi on parhaimmillaan.
5. Käytä muistiinpanoja
Jos koet pelkoa lukkoon menemisestä ja siitä, ette löydä tarvittavia sanoja, kirjoita valmis käsikirjoitus tai tarvittava vastaus käsiteltävään aiheeseen etukäteen.
6. Mielikuvaharjoittelu
Muuttamalla ajattelu- ja käyttäytymismallejasi voit voittaa puhelinpelkosi.
Sen sijaan, että mietit mitä kaikkea voisi mennä pieleen, tee mielikuvaharjoitus tulevasta puhelusta ja siitä, miten toivot sen sujuvan parhaalla mahdollisella tavalla. Näe, koe, tunne, ja ennen kaikkea kuule tilanne mielessäsi.
Kun puhelu on onnistunut, palauta mieleesi se hyvän olon tunne, jonka tunsit positiivisen puhelun jälkeen, ja pidä se yllä ennen seuraavaa puheluasi.
7. Palkitse itsesi
Palkitse itsesi puhelun jälkeen tekemällä jotain mistä nautit. Tee se, älä jätä palkitsemista ajatuksen tasolle.
Voit myös kokeilla hymyilemistä ennenkö vastaat puheluun tai ennekö soitat. Tämä saattaa kuulostaa hassulta, mutta tutkimusten mukaan ihmiset voivat ”kuulla” hymysi. Lisäksi hymyileminen saa kokeman olosi luottavaiselta ja varmalta, mutta on ihan todisteita siitä, että se tekee sinut myös onnellisemmaksi. Aika kiva bonus! Ja kun tunnet olosi hyväksi, on myös rentoutuminen ja keskittyminen helpompaa. Ja hei: psyykkaa mielsi positiivisilla ajatuksilla uhkakuvien sijaan. Muista, että suurin osa puheluista ovat neutraaleja ja usein jopa positiivisia.
Jos puhelimessa puhuminen ei ole juttusi, suosi niitä kommunikointikeinoja, joissa ei tarvitse puhua.
Muut kanavat, kuten sähköposti, tekstiviestit tai videokeskustelut (näkeminen) mahdollistavat sen, että voit pysyä mukavuusalueellasi. Lisäksi kirjoitettu viestintä sallii introverteille ja neurokirjoon kuuluville paremman keskustelunhallinnan, kun he saavat tarvitsemansa ajan harkita vastaustaan, mitä puhelimitse tapahtuva viestintä ei mahdollista.
Spesifinen fobia
Spesifiset fobiat ovat voimakasta ja kohtuutonta pelkoa tai ahdistusta liitettynä johonkin asiaan tai tilanteeseen. Spesifeitä foboita – kuten puhelinfobiaa voidaan hoitaa mm. kognitiivisella käyttäytymisterapialla, hypnoosilla ja altistushoidolla.
Olen onnistunut auttamaan asiakastani pääsemään eroon puhelinpelosta hypnoterapian avulla. Mikäli kärsit spesifista fobiasta autan sinuakin mielelläni, ota yhteyttä tästä.
Blogiin käytettyjä lähteitä:
https://smith.ai/blog/telephobia
https://www.duodecimlehti.fi/duo91827
Artikkelin kuvat: freepik
ADHD ja sujuva arki
Tule mukaan, uusi kurssi järjestetään syksyllä 2023
Paikka: Era Nova SALI, Helsinki
Mukaan mahtuu 10 henkilöä.
Lue lisää
Voisiko joku hyötyä kirjoitukseni sisällöstä? Jos, olen kiitollinen jos jaat sitä eteenpäin.
